Joe Satriani on opettanut kelpo kitaristeja ja Michael Anthony soittanut bassoa yhdessä USA:n parhaista rockbändeistä. Chad Smith pamputtaa kannuja tämän hetken kummallisimmassa megabändissä ja Sammy Hagar… omistaa hyvää tequilaa valmistavan yrityksen.
Mitä kehuttu kitarasankari, Van Halenin ex-basisti, Red Hot Chili Peppersin rumpali ja Van Halenin huonompi ex-solisti sitten ovat saaneet yhdessä aikaan? Lähinnä vaivaannuttavaa hardrockia, joka ei ole Satrianin rasittavien lirputusten tähden edes täysveristä avoautomusiikkia. Piirakan pilaa heti keulille pudotettu puuduttava Avenida Revolution. Tekijöidensä mielestä kyseessä lienee ties millainen hypno-hoodoo-herkku, mutta mudassa tarpovaa elefanttiahan biisi eniten muistuttaa.
Kalifornian auringossa kypsynyt Chickenfoot on melko raihnainen eikä se oikein jaksa tai viitsi yrittää. Kun pitäisi lähteä rinta rottingilla valtaamaan uusia maita, Chickenfoot raapii mahaansa ja kysyy väsyneenä, mitä telkkarista tulee. Kun pitäisi alkaa uhota ja huutaa keuhkojen pohjasta “perkele”, Chickenfootista irtoaa lannistunut “voi hitsi”.
