COMMON: The Dreamer/The Believer

COMMON
The Dreamer/The Believer
Warner

Levyhyllyssäni asuu Ravi Coltranen ja Company Flow’n tuotosten välissä tasan yksi levy, Commonin Resurrec­tion vuodelta 1994. Lähtökohta uutee­n tuotokseen tutustumiseen oli siis aika murskaava. Välivuosina Commonin tekemiset ovat herättäneet mielenkiinnon vaihtuvasti. Muistijälkiä ovat jättäneet Chicagosta niin ikään tulevan Kanye Westin kanssa osin tehdyt Be (2005) ja Finding Forever (2007).

Yhdeksännelle kiekolleen Common on valinnut pääasiallisiksi kumppaneikseen tuottaja No I.D:n ja lauluntekijä John Legendin. Mustalle yhdysvaltalaiselle viihdealan miehelle tärkeä juurien ja tiedostavuuden korostaminen on hoidettu kutsumalla mukaan runoilijamatriarkka Maya Angelou.

Pääosin kevyt ja kiltti The Dreamer/The Believer soljuu stereoissa enempiä häiritsemättä. Päällimmäinen tunne on, että Commonille on käynyt kuin Mos Defille reilut viisi vuotta sitten: näytteleminen ja vastaavat viihdealan hommat vievät aikaa ja tarmoa niin, ettei musiikkiin oikein jaksa keskittyä. Ehkä miehen täytyy tehdä mitä miehen täytyy tehdä, mutta syöhän se uskottavuutta, kun naama tulee toistuvasti lehdissä vastaan Dieselin partavesimainoksessa. 

Onneksi vuonna 1972 syntynyt Lonnie Rashid Lynn Junior pitää itse itseään sen verran tärkeänä pelurina, että julkaisi syksyllä äitinsä kanssa laatimansa omaelämäkerran.