CULTURE: Payday

Arvio julkaistu Soundissa 05/2000.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.
Culturen viimeaikaiset levyt ovat menneet meikäläisen ohi, vaikka niitä on ilmestynyt tasaiseen tahtiin. Kingstonissa, osittain Marleyn Tuff Gongissa levytetty Payday on myönteinen yllätys. Ei vähiten siksi, että se on Clive Huntin kanssa tuotettu puhtain roots-soundein ilman puolijauhoisia modernisointiyrityksiä.

Arvio

CULTURE
Payday
RAS

Culturen viimeaikaiset levyt ovat menneet meikäläisen ohi, vaikka niitä on ilmestynyt tasaiseen tahtiin. Kingstonissa, osittain Marleyn Tuff Gongissa levytetty Payday on myönteinen yllätys. Ei vähiten siksi, että se on Clive Huntin kanssa tuotettu puhtain roots-soundein ilman puolijauhoisia modernisointiyrityksiä.
Joseph Hill on kovassa vedossa. Aseistariisuvan elämänmyönteistä energiaa uhkuva mies ei ole vanhentunut neljännesvuosisadassa päivääkään. Ääni on entisensä ja laulut järjestään vanhan tyylin Culturea hienoilla melodioilla. Innostavasti laulava Jooseppi vaatii rikkauksien jakamista, yrtin laillistamista ja tilaisuuksia ghetto-nuorille. Vanhaa kauraa kieltämättä, mutta kaikki edelleen ajankohtaisia vaatimuksia. Election ripittää poliitikkoja verkkaisena nyahbingi-virtenä. Hill ei kuitenkaan usko, että asiat saisi vain pyytämällä tai kerjäämällä, kuten Do Something For Yourself komeasti todistaa. Suorempaa puhetta harvoin kuulee. Chicken Tittyn teksti on täysin käsittämätön, mutta kaiken kaikkiaan Payday on täysipainoinen juurihoito. 

Lisää luettavaa