THE DATSUNS: Outta Sight/Outta Mind

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2004.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Kun Uudessa-Seelannissa vuonna 1995 perustettu The Datsuns julkaisi toissa syksynä nimettömän debyyttinsä, niin etenkin brittimediassa bändistä kirjoitettiin samassa lauseessa AC/DC:n kanssa. Led Zeppelin -basisti John Paul Jonesin tuottaman kakkosalbumin perusteella nuo kommentit tuntuvat oudoilta.

Arvio

THE DATSUNS
Outta Sight/Outta Mind
V2

Kun Uudessa-Seelannissa vuonna 1995 perustettu The Datsuns julkaisi toissa syksynä nimettömän debyyttinsä, niin etenkin brittimediassa bändistä kirjoitettiin samassa lauseessa AC/DC:n kanssa. Led Zeppelin -basisti John Paul Jonesin tuottaman kakkosalbumin perusteella nuo kommentit tuntuvat oudoilta. Outta Sight/Outta Mind kun on lähempänä The Hivesin kaltaista raivokasta uusiorhythm & bluesia ja -rock'n'rollia kuin raskasta rockia. The Darknessin ja Young Heart Attackin harrastamaa hard rock -retroilua The Datsuns kokeilee oikeastaan vain Hong Kong Furyllä ja Zeppelin-tyyliin riffailevalla I Got No Wordsillä.

Outta Sight/Outta Mindin soidessa on helppo uskoa The Datsunsin maineeseen villinä livebändinä. Mehevät kitarat ja lähes törkyisenä sylkevä laulu kietoutuvat hurjaksi energialataukseksi heti albumin käynnistävästä biisikaksikosta lähtien. John Paul Jonesin koskettimilla täydennetty Girls Best Friend tuo paikoin mieleen Them-klassikko Glorian. Messin' Aroundilla The Datsunsin rock'n'roll suoristuu zztopmaiseksi boogieksi ja What I've Lost on puhdaspiirteisenä popbiisinä albumin ainoa todellinen suvantopaikka.

The Datsuns on juuri niitä bändejä ja Outta Sight/Outta Mind niitä levyjä, jotka on tapana vetää hihasta silloin, kun joku väittää rock'n'rollin kuolleen. 

Lisää luettavaa