DEATH ANGEL: Relentless Revolution

Arvio julkaistu Soundissa 8/2010.
Kirjoittanut: Sauli Vuoti.

Death Angelin comeback lienee yksi onnistuneimmista vuosikausiin, sillä parin vuosikymmenen takaiset lupaukset lunastettiin heti kättelyssä, kun The Art Of Dying (2004) julkaistiin. Relentless Revolution on jo kolmas paluun jälkeinen albumi, eikä yhtyeen hyville ideoille näy loppua.

Arvio

DEATH ANGEL
Relentless Revolution
Nuclear Blast

Death Angelin comeback lienee yksi onnistuneimmista vuosikausiin, sillä parin vuosikymmenen takaiset lupaukset lunastettiin heti kättelyssä, kun The Art Of Dying (2004) julkaistiin. Relentless Revolution on jo kolmas paluun jälkeinen albumi, eikä yhtyeen hyville ideoille näy loppua.

Death Angel on eksynyt etäälle vanhoista thrashmetal-juuristaan, vaikka muistuttaakin kuulijaa niistä säännöllisin väliajoin. Yhtyeen vanhanaikainen lähestymistapa tuo aidosti mieleen nostalgiset speedmetal-julkaisut, ja Relentless Revolution onkin kuin läpileikkaus sen ajan musiikista, jolloin metallin eri alalajeja ei pyritty erottelemaan. Moderni musiikki ei ole saanut juuri lainkaan jalansijaa yhtyeen julkaisuilla, mikä on nykypäivänä melko harvinaista. Jos albumin tuotanto ei olisi modernia, sen voisi hyvin kuvitella ilmestyneen vaikkapa tasan 20 vuotta sitten.

Kappaleiden vetoavuus on varsin voimakasta kypsistä sovituksista ja tarttuvista riffeistä johtuen, eikä yhtye päästä itseään helpolla. Oivaltavia ratkaisuja esitellään toisensa perään, ja laulaja Mark Oseguedan ääni huokuu tietoa ja taitoa. Puolimelodinen karjunta on tyylilajissaan jo legendaarista.

Vanha sotaratsu jaksaa edelleen tehdä uskottavaa uutta musiikkia, joka lyö kerta toisensa jälkeen laudalta sen edelliset tekemiset. Siinäpä muillekin tavoitetta.