DIMMU BORGIR: Puritanical Euphoric Misanthropia

Dimmu Borgir on muutamalla aiemmalla levyllään hakenut black metalliinsa uusia tuulia, mutta tuoreimmallaan bändi ottanut askeleen takaisin alkuperäisen tyylinsä suuntaan. Dimmujen kokeilut ovat olleet aina synnin päästön arvoisia. Aluksi yhtyeen taas suoraviivaisempi ajattelutapa hämmentää, mutta yhtyeelle ominaiset koristeelliset biisit pystyvät jälleen tarjoamaan paljon enemmän kuin sen perinteisen mättöosaston verran.
Jo levyn introssa yhtye lataa harvinaislaatuisen tiukasti luihin ja ytimiin käyvää kauhuromantiikkaa, eikä tunnelma pääse jatkossa pahastikaan karkaamaan käsistä. Jännite ei kuitenkaan kanna aivan tasaisen vahvana läpi levyn. Dimmuille aina tärkeässä roolissa olevat koskettimet pelastavat hyvin paljon niinä harvoina heikkoina hetkinä, kun ote pääsee lipsahtamaan. Sitä paitsi levyltä löytyy ehdotonta klassikkoainesta, jota edustaa The Maelstrom Mefisto.
Levyn digi-packilta löytyy Twisted Sister -cover Burn In Hell, mutta tärkeätä olisi ollut saada mukaan vain japsipainokselle sisällytetty Devil´s Path etenkin siksi, että Andy LaRoque avittaa norjalaisia kitarapuolella. Jännä yhteensattuma, että Dimmut saavat vanhan Twistari-lainan kuulostamaan kummallisen paljon King Diamondilta.