DISMEMBER: The God That Never Dies

Arvio julkaistu Soundissa 02/2006.
Kirjoittanut: Nalle Österman.
Ruotsalaisen death metallin pioneereihin kuuluva Dismember piti hiljaiseloa muutaman vuoden vuosituhannen vaihtumisen jälkeen, mutta nyt selvää aktivoitumista on tapahtunut. Aiemmin saksalaiselle Nuclear Blastille levyttänyt orkesteri julkaisi vuonna 2004 mainion vastaanoton saaneen kuudennen albuminsa Where Ironcrosses Grow hollantilaisen Hammerheartin kautta. Nyt on taas yhtiövaihdoksen paikka, kun The God That Never Was ilmestyy ruotsalaisen Regainin ulostamana.

Arvio

DISMEMBER
The God That Never Dies
Regain

Ruotsalaisen death metallin pioneereihin kuuluva Dismember piti hiljaiseloa muutaman vuoden vuosituhannen vaihtumisen jälkeen, mutta nyt selvää aktivoitumista on tapahtunut. Aiemmin saksalaiselle Nuclear Blastille levyttänyt orkesteri julkaisi vuonna 2004 mainion vastaanoton saaneen kuudennen albuminsa Where Ironcrosses Grow hollantilaisen Hammerheartin kautta. Nyt on taas yhtiövaihdoksen paikka, kun The God That Never Was ilmestyy ruotsalaisen Regainin ulostamana.

Yhtiövaihdoksista huolimatta Dismember jatkaa yhä järkähtämättömästi primitiivisen death metallin saralla samalla, kun Entombedin ja Tiamatin kaltaiset aikalaiset ovat etsiytyneet muihin sävelmaisemiin. The God That Never Was tuo mieleen oman Dismember-suosikkini Hate Campaignin. Vaikka kappaleet ovat sopivan räkäisiä ja soitossa on rehtiä ”hälläväliä”-asennetta, ei levy vedä kuitenkaan vertoja tuolle vuoden 2000 klassikolle kasvottomampien sävellysten vuoksi.

Jo lehdistötiedotteessaan Dismember röyhistää rintaansa sillä, ettei levyä olla äänitetty ja korjailtu tietokoneella. Siksi The God That Never Was hengittää orgaanisemmin kuin genren levyt tänä päivänä keskimäärin. Kuulijan päätettäväksi jää, onko tämä hyvä vai huono asia.

Lisää luettavaa