DISMEMBER: Where Ironcrosses Grow

Arvio julkaistu Soundissa 03/2004.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
Tauko teki Dismemberille hyvää. Bändin kaikki aiemmat levyt julkaissut Nuclear Blast jäi taakse ja uusi koti löytyi Karmageddon Medialta, joka on saanutkin luotua pienimuotoista hypeä "paluulevyn" ympärille.

Arvio

DISMEMBER
Where Ironcrosses Grow
Karmageddon

Tauko teki Dismemberille hyvää. Bändin kaikki aiemmat levyt julkaissut Nuclear Blast jäi taakse ja uusi koti löytyi Karmageddon Medialta, joka on saanutkin luotua pienimuotoista hypeä "paluulevyn" ympärille. Hehkutus ei ole ollut tyhjää suunpieksäntää, sillä tukholmalaisten 30 minuutin sylkäisy on parasta Dismember-dödsmetallia vuosikymmeneen! Mistä lie nelikko Kärki/Blomqvist/Cabeza/Estby – nyt täydennettynä kitaristi Martin Perssonilla – kerännyt näin kovasti uutta energiaa? Where Ironcrosses Grow lanaa edellisiä levyjä jo pelkällä massiivisella kitaravallillaan.

Jos epäilyjä Dismemberin jaksamisesta 15 vuoden uran jälkeen oli, ne tupsahtavat jauhoina ilmaan nimibiisin ja Forged With Haten, alle kolmiminuuttisten demonimaisten juoksutusten, jysäyttäessä levyn käyntiin. Jälkimmäiseen vedetään kuin näytiksi melodinen hevisoolo; ei tässä ihan hiilikopiota vanhoista levyistä olla tekemässä.

Hitaampi Me-God jyrisee ja kaluaa murhaavan kitaraseinämän täyteen loistoonsa ja nyt huomaa, että soundi on vallan erikoinen: kaikki tuntuu soivan aivan pinnassa, bändi on tulossa suoraan päälle, mutta syvyyttä löytyy silti mukavasti. Ja bassorummut moukaroivat oudon ylhäällä, aivan kuin koko patteri olisi nostettu rinnan korkeudelle. Soundiratkaisuilla ja ensimmäisellä läpeensä tuoreen oloisella biisikatraalla sitten 90-luvun alun veteraani on taas siinä asemassa, että mitalia ja kunniakirjaa jaetaan kädet vapisten. 

Lisää luettavaa