THE DISTILLERS: The Distillers

Australiasta kotoisin olevan keesipää Brody Armstrongin ympärille kasattu Distillers heiluttaa perinnetietoisen räkäpunkin lippua korkealla. Kaikessa vanha-kantaisuudessa ja yksisilmäisyydessään nelikko on absurdisti yksi viime aikojen piristävimmistä poikkeuksista varman päälle nu-metallia boostaavassa Jenkkien vaihtoehtoscenessä.
Parhaimmillaan Distillersit pärjäävät hoilotustaustalauluilla tuetuissa kaahauksissa, joita Oh Serena ja Idoless edustavat niin riitaa haastavasti, että oikeassa paikassa oikealle yleisölle suunnattuna ne saisivat pystyyn pienen mellakan. Oikea yleisö tässä tapauksessa olisi sossun nurkilla partioivissa toivonsa menettäneissä punkkarinretkuissa. Armstrongin sanoituksissa ilmikäyvän vieraantuneisuuden ja yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen luulisi olevan helpommin samaistuttavaa kuin sama ruikutus miljoonaomaisuuden keränneiden Jonathan Davisin tai Fred Durstin suusta.
Ja kyllä siekailemattoman hardcorenkin veivaaminen tuntuu kolmesta flikasta ja rumpalipojasta muodostuneelta pumpulta luonnistuvan. Oldscratch ja Girlfixer osoittavat mitä voi olla tuloksena, kun ei olla ehditty jämähtämään siihen ensimmäisenä mieleen juolahtaneeseen biisimuottiin. Oikeastaan ainoa epäilys kannattaa herättää Brodyn, krhm, vahvasta laulutulkinnasta. Emotionaalistahan tämä "ämpärillinen räkää" -tyylinen ilmaisu toki on, mutta kuulostaa pahasti soosissa olevalta Courtney Lovelta.