Exploding Head soittaa debyyttilevyllään aika paljon rotevaa ja rockhenkistä jazzia. Ajoittain mieleen hiipii aina yhtä pelottava sanapari ”post” ja ”rock”. Onneksi trio flirttailee atonaalisuuden kanssa sen verran eikä baritonikitara-saksofoni-rummut-kokoonpanonsa vuoksi omaa tarpeeksi suurta äänivallipotentiaalia antautuakseen postrockille ominaisen tyhjän pullistelun vietäväksi.
Hyvän rähinän saavat kuitenkin aikaan sille päälle sattuessaan. Ensimmäisen biisin ensimmäiset hetket ottavat heti luulot pois. Ei tässä olla nailonsukat jalassa kahvilajazziakaan tekemässä.
Yllättävä kyllä Exploding Head puskee pintaan muistoja ja bändejä 1980- ja 1990-luvuilta: näistä esimerkkeinä Skerik-nimisen fonistin Sadhappy-trio Seattlesta, New Yorkin Lounge Lizardsin 1980-luvun loppupuoliskon soundi ja King Crimsonin amerikkalaisten minimalistien arpeggiokudelmista vaikutteita imeneet kokeilut ovat samalta vuosikymmeneltä. Tuoreemmista ilmiöistä mieleen tulee Mats Gustafsson – varsinkin saksofonisti Pauli Lyytisen lihaksikas ote soittimeensa viittaa Ruotsiin. Bändi loikkaa hetkeksi jopa Balkanille kappaleessa Turkish Robbery.
Equally Stupid on aika pirteä ja lupaava debyytti bändiltä, joka on varmasti murhaava livenä.