Aavistelin The Fiery Furnacesin Blueberry Boat -levyä (2004) arvioidessani, että bändi lähtisi jatkossa viemään skitsofreenista soundiaan yksinkertaisempaan suuntaan. Olin täydellisesti väärässä. Bitter Tea -levy kimpoilee entistäkin levottomammin, eikä punaisen langan – jos sellaista edes on – löytäminen ilman oikeaa lääkitystä tunnu olevan lainkaan mahdollista.
Bitter Tea koostuu pääosin sekalaisista melodianpätkistä, hälyäänistä ja Eleanor Friedbergerin hapokkaista lauluosuuksista. Mitään selvää runkoa levyllä ei ole ja ilman tarkkaavaisuutta jopa kappaleiden vaihtuminen jää huomaamatta. Friedbergerin sisarukset ovatkin varmasti tarkoituksellisesti lähteneet rakentamaan Bitter Teasta mielipiteitä jakavaa kokonaistaideteosta, jonka arvon ymmärtävät vain äärimmäistä vaihtoehtoisuutta palvovat friikit. Tyylitietoisille indiepoppareille The Fiery Furnaces ei juuri mitään tarjoa.
Haluaisin mielelläni kuulla Bitter Tea -levyn kappaleiden demoversiot, sillä ilman kaikkea ylle kasattua tilpehööriä niistä saattaisi paljastua oikeasti mielenkiintoisia juttuja. Nyt Bitter Tea jää vain päänsärkyiseksi matkaksi Fiery Furnacesin alati omituisemmaksi muuttuvaan maailmaan. Ensi kerralla en sinne välttämättä jaksa enää matkata.