GODSMACK: 1000hp

GODSMACK
1000hp
Universal

Nelinkertaista platinaa kotimaassaan Yhdysvalloissa jo ensiyrittämällä myynyt, Sully Ernan johtama Godsmack tekee kauppansa synnyinseudullaan edelleen kuin saippua. Tämä on sikäli hienoa, koska bändiä ei sovi juuri muusta syyttämän kuin musiikillisessa tyylissään kynsin ja hampain roikkumisesta. Godsmack on edelleen metallisen amerikanrockin AC/DC, mikä toisaalta nostaa julkaisu julkaisun jälkeen ilmaan kysymyksen: kuinka kauan samaa kaavaa on mahdollista toistuvasti kierrättää?

Tuoreita nyansseja ei ole liiemmin tarjolla tälläkään kertaa, tosin Generation Dayn ja I Don’t Belongin viime aikoja uhmakkaampi juntta muistuttaa nälkäisestä debyytistä eikä poikkeuksellisen sentimentaalinen Something Different ole tälle yhtyeelle ihan perusraita. Siltikin, bongorumpujen napsuessa Turning To Stonella alkaa tämä déjà-vu jo menettää tehoaan.

Godsmackin uudistumishaluttomuus on aiempina kertoina johtanut vilpittömän alkuinnostuksen jälkeiseen unholaan vaipumiseen, eikä rehellisyyden nimissä muuta voi luvata 1000hp:llekaan. Bändillä itsellään tuskin on mikään kiire muuttaa hyväksi huomattua kaavaa. Toimiihan homma näinkin, kuten bonusbiisillä laulavat.