GUIDED BY VOICES: The Bears For Lunch

Arvio julkaistu Soundissa 2/2013.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.

Arvio

GUIDED BY VOICES
GUIDED BY VOICES: The Bears For Lunch
Fire

Vuonna 1983 Ohiossa aloittanut Guided By Voices hajosi 2004. Soittajat, joita on vuosien mittaan ollut monia, ovat kuitenkin soitelleet toistensa levyillä. Vuonna 2010 Robert Pollardin johtama ”klassinen kokoonpano” soitti Matador Recordsin synttäreillä. Siitä jatkettiin loppuunmyydyllä USAn kiertueella. Pollard arveli levyn tekemistä ”epätodennäköiseksi”, mutta erehtyi pahasti. Viime vuoden lopuksi ilmestynyt The Bears For Lunch on jo kolmas albumi aikaisemminkin tuotteliaalta GBV:ltä vuoden sisään eikä millään muotoa väsynyttä menoa.

Lyhyitä biisejä on entiseen tapaan runsaasti ja niissä on eloa, kun bändin monet vaikutteet kohtaavat eri kulmissa. Tästä voi bongailla muun muassa The Whon, The Moven ja muiden 1960- ja 1970-lukujen brittibändien jälkien lisäksi myös varsin englantilaisen oloista folkrockia – ei vähiten Pollardin äänen ja laulutavan vuoksi – sekä punkin energiaa ja keinoja. Akustiset ja sähkökitarat lyövät reippaasti leikkiä raa’asti kollaasimaisessa äänikuvassa.

Siinä missä Skin To Skin Combat ja Tree Fly Jet muistuttavat vähän keskinkertaisesti vanhemmasta indierockista lauluharmonioiden koristama The Corners Are Glowing on hienoa 1960-luvun psykeä ja korkeaäänisen kitaristi Tobin Sproutin laulama Waking The Stars nättiä akustista folkia. Byrdsmäinen Waving At Aero­planes voisi olla jokin kadonnut sunshinepop-helmi.

Lisää luettavaa