HINDER: Extreme Behavior

Lips Of An Angel -sinkun menestyksen siivittämänä kaksi miljoonaa kertaa Yhdysvalloissa kaupattu Extreme Behaviour on rockia stadioneille. Kevyet kappaleet ovat siihen tarkoitukseen riittävän lyhyitä, koukukkaita, pauhaavia sekä helposti pureskeltavia ja ehkä siksi Hinderiä on verrattu Aerosmithiin. Toisaalta sanapari stadion ja rock johtaa aina Aerosmithiin, ja totuus on Hinderin kohdalla tavanomaisempi: missään nimessä Oklahoma Cityn pojilla ei debyytillään ole legendojen otetta.

Silti Hinder soittaa nättejä pophenkisiä ihmissuhdetarinoita, jotka pistävät piikkinsä läpi hevimiehenkin mörinällä kyllästetystä rintapanssarista. Suojakerroin rapisee eniten akustisempien ja surullisempien kappaleiden vaikutuksesta, koska kukkoilevammat ja räväkämmät siivut eivät suju kommelluksitta. Poseerausta ja uhoa on harjoiteltava runsaasti, mutta mehukkailla kiertueilla opittava rock-elämäntyyli pitänee huolen, että särmääkin rupeaa löytymään.

Austin Winklerin karheasta laulusta saattaa tulla mieleen joku Seetherin kaltainen yhtye, mutta muuten tässä edetään enemmän jenkkirockin voimaballadeilla kuin jälkigrungen angstilla.