IAN ASTBURY: Spirit/Light/Speed

Arvio julkaistu Soundissa 08/2000.
Kirjoittanut: Esa Kerttula.
Vanha elämäntapaintiaani ja The Cult -yhtyeen nokkamies Ian Astbury on julkaissut ensimmäisen soololevynsä. The Cultin uudenkasaamisesta ja levyntekemisestä on liikkunut taajaan huhuja, joten tämä kaksi vuotta sitten purkitettu levy oli jo aikakin saada ulos.

Arvio

IAN ASTBURY
Spirit/Light/Speed
Beggars Banquet

Vanha elämäntapaintiaani ja The Cult -yhtyeen nokkamies Ian Astbury on julkaissut ensimmäisen soololevynsä. The Cultin uudenkasaamisesta ja levyntekemisestä on liikkunut taajaan huhuja, joten tämä kaksi vuotta sitten purkitettu levy oli jo aikakin saada ulos.
Astbury on lähtenyt rikkomaan perinteisintä 70-luvulle nojaavaa rockilmaisuaan. Tuottajana häärinyt Criss Goss on loihtinut levylle soundimaailman, joka pyrkii naittamaan retrorockia elektroon. Paikoitellen yhdistelmä toimii, paikoitellen ei. Pahimmillaan metsässä ollaan vanhan The Cult -palan The Witch lämmittelyssä. Hakkaava biitti taustalla tuo ikävästi mieleen sellaiset populaarikulttuurin lieveilmiöt kuin Scooter.
Rauhalliset biisit, kuten Devil´s Mouth ja Tonight (Illuminated), toimivat mainiosti. Niiden sävy on kiintoisasti koneellinen, mutta samalla akustisen soljuva. Kokeellimisillaan Spirit/Light/Speed on luennassa Metaphysical Pistol. Sen Alan Watts -luupit vuodelta 1973 ja jatsahtavat sävyt kuulostavat rentoutuneilta ja harkituilta.
Vaikka Spirit/Light/Speediä voisi pitää kokonaisuutena kiintoisana kokeiluna ja virkistävänä välityönä rockkukko Astburylle, sen biisimateriaali ei riitä koko albumin laadukkaaseen täyttämiseen. Nimestään huolimatta, se jää valovuosien päähän Primal Screamin parista viime levystä. 

Lisää luettavaa