IZZY STRADLIN: River

Rytmikitaristi on bändin sielu, selitti John Lennon -vainaa aikoinaan. Tämä saattoi pitää paikkansa Guns N' Rosesin tapauksessa. Kun Izzy Stradlin, tuo Amerikan Nasty Suicide, erosi yhtyeestä, se menetti musiikillisen mielenkiintonsa ja hajosi pian yleiseen hulluuteen ja Axl Rosen paisuneeseen egoon.
Stradlin oli paitsi hyvä rytmikitaristi, myös tärkeiden biisien tekijä ja laulaja. Kukaan ei yllättynyt, kun hänen ensimmäinen soololevynsä onnistui hyvin, yllättävänä rockin ja reggaen yhdistelmänä.
River on kaksijakoinen levy: alkupuoli on suoraa rockia varhaisen Gunsin tapaan. Basistina on vanha bändikaveri Duff ja matsku sisältää tehokkaita riffejä, hyviä soundeja, mutta ei kovin kummoisia biisejä. Stradlinin sanoitusten kuiva huumori toimii, mutta laulajana hän on nyt kumman välinpitämätön. Yht'äkkiä levyn kahdeksannella raidalla vaihdetaan Jamaikan rytmeihin. Levylle tulee ilmaa ja Izzyn laulua kaiutetaan komeasti.
River on Stradlinin kykyihin verrattuna välityö, jota voi kuitenkin suositella alan harrastajille. Ei tämän genren levyjä mitenkään liikaa vuonna 2001 julkaista.