Kitara on tullut Jarkka Rissaselle 40 vuoden aikana tutuksi monesta kulmasta. Petri Petterson Brassissa ja Finnforestissa aloittanut, sittemmin Baddingia, Remua ja Timo Kiiskistä kyytinyt mies on viime vuosina tehnyt eniten yhteistyötä Pepe Ahlqvistin ja Eero Raittisen kanssa. Rissasen kolme omaa levyä ovat kaikki olleet filmaattisesti juurevia instrumentaalihelmiä, joissa hänen herkkä sävytajunsa loistaa etenkin resonaattorikitarassa, usein putken kera.
The 20th Century Box jatkaa sarjaa mallikkaasti 1900-luvun alkuun viittaavalla rytmiryhmällä, jossa Jorma Välimäen tuuba hoitaa bassotontin Jussi Kettusen kopsutellessa rumpuja ja perkussioita samassa vähäeleisessä hengessä. Nyt Rissanen debytoi laulajanakin eikä lainkaan hullummin, vaikkei hän siinä kitaristitasolleen yllä.
Perinteikkyydestä huolimatta Son Housen, Robert Johnsonin ja Robert Petwayn maalaisblueseihin saadaan omaa ilmettä. Carl Perkinsin Matchboxin, Hank Williamsin My Sweet Love Ain’t Aroundin sekä gospelit I Shall Not Be Moved ja Will The Circle Be Unbroken Jarkka vie coolisti blues-juurilleen. James Sheffieldin Voodoo Working ja James Lanen What Have I Done ovat maukkaita harvinaisuuksia. Housen D.T. Moan ja Mississippi County Farm Blues liippaavat liki Blind Willie Johnsonin Soul Of A Mania, joka tapauksessa mestariluokassa.