JARKKA RISSANEN: Tonal Snacks

Arvio julkaistu Soundissa 01/2005.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.
Soivia välipaloja on oiva nimi Jarkka Rissasen soolodebyytille. Niin Baddingia kuin Remuakin kyydinnyt, nyttemmin Pepe Ahlqvistin ja Eero Raittisen luottomies ja entinen Finnforest-kitaristi ei jää bluesin vangiksi, vaikka hänet siihen usein yhdistetään.

Arvio

JARKKA RISSANEN
Tonal Snacks
Bluelight

Soivia välipaloja on oiva nimi Jarkka Rissasen soolodebyytille. Niin Baddingia kuin Remuakin kyydinnyt, nyttemmin Pepe Ahlqvistin ja Eero Raittisen luottomies ja entinen Finnforest-kitaristi ei jää bluesin vangiksi, vaikka hänet siihen usein yhdistetään. Syvä sini luuraa näissä instrumentaaleissa, mutta niiden rikkaasti juurevia ilmapiirejä leimaa miellyttävä vapaus.

Rissanen paneutuu tunnelmiin, suorituskepitys ei häntä kiehdo. Monien kitaroiden ohessa Rissanen tarttuu muun muassa mbiraan, käsirumpuihin ja sähköbassoon, eniten kuitenkin teräksiseen Nationaliin ja slideen. Janne Haaviston tuottama ja tuttujen kavereiden avittama jälki on kauttaaltaan herkullisen kypsää sointivärien hallintaa.

God Broke Devil's Backbone, Old-Timer ja Ahlqvistin hyräilystä ynnä harpusta hyötyvä traditionaalinen I Shall Not Be Moved viittaavat Fred McDowellin delta-meininkiin. Merellisesti keinuvassa Cheesevillessä länsi-afrikkalainen palmuviinimusa "goes ambient", kun taas Son Of Tarzan harhailee mystisessä viidakossa tuuban ja rapisevien perkussioiden kera. Children Of Kehvo ui sekä Mississippin että Gambian suistossa ja Lake hyytää kummitusmaisuudellaan. Matkailu avartaa! 

Lisää luettavaa