JERE IJÄS: Jere Ijäs

JERE IJÄS
Jere Ijäs
Turenki

Musiikin loihtimiseen tulee olla ensin intohimoa tai sisäinen pakko. Sen jälkeen mietitään, kiinnostaako se musa ketään. Olen varma, että Jere Ijäs ei ajattele soittolistoja luodessaan musiikkiaan.

Jeremias Ijäs on kokenut perinteinen laulaja-lauluntekijä, joka soittaa myös Jonna Tervomaan bändissä. Uusi perusbändillä toteutettu levy tottelee tylsää nimeä: Jere Ijäs. Itse musa ei ole tylsää, vaan kelpoa, välillä hieman äkkiväärääkin kantria ja poppia. Jeren vierailut Hoedown-poppoossa ovat selvästi jättäneet jälkensä.

Jussi Jaakonahon tuottamasta albumista tulee paikoitellen väkisin makoisia Donald Fagen- ja Neil Young -viboja. Tällaista musaa ei taida kukaan muu Suomessa ja suomeksi tehdä. Jere laulaa kauttaaltaan luontevasti ja persoonallisen sävykkäästi.

Mainitsen kappaleista ainakin singlenä julkaistun Oli hyvä että metsän takana kulki valtatien, jossa kertosäkeen ahtaminen täyteen tavuja loksautti montun auki, koska se on juuri biisin clou: olihyväettäjunaratakulki-ilotulitus tarttuu metkoine teknovivahteineen päähän kuin aivokuppa. Kuljin taaksepäin ja Kun näet vuodenkierron ovat sydäntä riipaisevia mahtiballadeja. Tämä levy on hitaasti viettelevää hyvää käyttömusiikkia.