JIM WHITE: No Such Place

Mike Pratt oli vapaitten merituulten lapsi. Hän kiersi maata ja surffasi ammatikseen, kunnes paha onnettomuus teki lopun siitä elämästä. Toipilasaikanaan Mike opetteli soittamaan kitaraa, ja vähitellen laulut tulivat hänen luokseen. Ne olivat runollisia ja hyvin omaperäisiä tarinoita ihmisenä olemisen ihanuudesta ja kurjuudesta.
Mike otti nimekseen periamerikkalaisen Jim Whiten ja sai vuonna 1997 sopimuksen David Byrnen Luaka Bop -levymerkille. Miehen ensimmäinen, jännittävästi nimetty albumi Wrong-Eyed Jesus sai kriitikoilta haltioituneen vastaanoton, mutta Jim Whiten vaihtoehtokantri oli suuren yleisön makuun aivan liian intiimiä ja totta – samaan tapaan kuin aikalaiset olivat vieroksuneet Nick Draken hentoja sävelrunoja miltei kolme vuosikymmentä aikaisemmin.
Jim Whiten toiselle albumille No Such Place onkin sitten tuotu mukaan kovia tuottajanimiä: Morcheeba, Yellow Magic Orchestran Sohichiro Suzuki ja muun muassa Saden yhteydestä tuttu Andrew Hale. Huipputekijät ovat hieman hioneet Whiten ilmaisun karheimpia piirteitä, mutta lopputulos ei ole siloteltu, vaan herkkä, hauras ja soinniltaan yhtä aikaa moderni ja ajaton.
No Such Place avautuu kuulijalle kuin parhaiden amerikkalaisten perinteiden mukaan kuvattu road movie – tässä ollaan matkalla kaiken aikaa ja nähdään syvältä sitä Amerikkaa, mikä on toisaalta hyvin myyttinen, mutta toisaalta niin tuttu parhaista elokuvista, kirjoista ja levyiltä, että se meille USA:n kulttuuriin vihkiytyneille on elävämpi kuin se todellinen muovi-Jenkkilä. Samaa taskunlämmintä aitoutta tapaa levyiltä varsin harvoin – minun mieleeni nousevat Bruce Springsteenin Nebraska sekä jotkut Tom Waitsin, Lou Reedin, Cowboy Junkiesin ja Tom Russellin hienosyisimmät työt.
Jim White puhuttelee lempeällä melodisuudellaan ja suoraan asioiden ytimeen porautuvilla teksteillään. Otetaan esimerkiksi vaikka pätkä mestarillisesta laulusta 10 Miles To Go On A 9 Mile Road: "From the splinter in the hand, to the thorn in the heart, to the shotgun to the head, you got no choice to learn to glean solace from pain or you'll end up clynical or dead…"