JOE SATRIANI: Engines Of Creation

Jeff Beckin sekä Gary Mooren epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen naittaa moderni konebiitti ankaran kitaroinnin kanssa tulee Joe Satriani ja tarjoilee oman käsityksensä asiasta. Kollegoihinsa nähden huomattavasti ilmavammin koneita hyödyntävä kitaristi tuntuu olevan elämänsä vedossa pääsoittimensa äärellä kuten jo pelin avaavasta Devil's Slidesta on kuultavissa. Soitannollisesti ei Satrianin temppureppuun ole kertynyt paljoakaan uusia kujeita, mutta tutuiksi muodostuneet kuviot esitellään sitäkin suvereenimmin todistaen, että miehellä on oma erehtymätön tyylinsä.
Uutta ulkoasua on haettu trendikkäillä taustoilla, jotka kuitenkin paljastavat itsensä varsin nopeasti. Levyä kuunnellessa voi turhankin usein seurata jälkiä sylttytehtaalle ja huomata mistä inspiraatiota kulloinkin on haettu. Toisinaan myös sävellykset kärsivät pienoisesta ideaköyhyydestä, varsinkin kun mukaan on lisätty uusversio jo yli kymmenen vuoden takaisesta The Power Cosmicista. Ehkäpä konerytmien tietty monotonisuus on syönyt terävimmän kärjen Satrianin sävellyskynästä. Levyn materiaali olisi varmasti melkoisenkin tasapaksua live-bändin tulkitsemana.
Pienistä kömmähdyksistä huolimatta on Engines Of Creation silti vähintäänkin mielenkiintoinen levy. Mitä kitarointiin tulee saavat Satrianin tuotantoa seuranneet taatusti rahoilleen vastinetta ja jos levyn äänimaisemat houkuttelevat jonkun tutustumaan ambient/big beat/electronica -tyylilajien todellisiin tekijöihin ovat karstat koneessa anteeksiannettuja.