JOHN PHILLIPS: Phillips 66

JOHN PHILLIPS
Phillips 66
Eagle

Etelä-Carolinassa rikkonaisessa kodissa kasvanut John Phillips perusti The Mamas & The Papasin 1965 New Yorkissa ja alkoi suoltaa pop-historian kuolemattomimpiin lukeutuvia aurinkoisia hittejä (California Dreaming, Monday Monday, I Saw Her Again jne.) käsittämättömällä vauhdilla. Neljä menestysalbumia myöhemmin bändi hajosi, Phillipsin luova suoni tyrehtyi ja yletön huumeilu tiivistyi haudan partaalle johtaneeseen heroiiniaddiktioon. Sooloura ei lähtenyt käyntiin. Stonesien kanssa äänitetyn lp:n masteritkin hukkuivat niin että kiekko julkaistiin vasta tänä vuonna. Viime kesänä äskettäin maksansiirron kokenut Phillips kuoli 66-vuotiaana ehdittyään juuri äänittää tämän, kolmannen soololevynsä.
Alkajaisiksi California Dreamingin vaimean trumpetin leimaama, meksikolaisittain jatsahtavasti melankolinen uusinta lyö jauhot suuhun. Phillipsin kovan elämän särkemä ääni ja visionääri sovitus huokuvat huimaa sielukkuutta. Tulkinta on täydellinen vastakohta alkuperäiselle. Muun muassa Judy Collinsin ja Grateful Deadin versioima Me And My Uncle jatkaa huippuvirettä lajinsa aateliin kuuluvana kylmivän todellisena cowboy-lauluna.
Loppu country rock -materiaali ei paini samassa sarjassa, mutta kuitenkin selkeästi keskitason paremmalla puolella. Lähin tyylillinen vertailukohde löytyy Gram Parsons-vainaasta, joka olikin Phillipsin sydänystävä ja saa tässä Gram's Songissa hienon oodin. Kaikki tarinat ovat suoraan Phillipsin elämästä ja hehkuvat (niin rankan elämän jälkeen) hämmästyttävää mielenrauhaa, lämpöä ja lempeää huumorintajua.
Babies tuo mieleen Mike Nesmithin kulta-ajat. The Man Who Fell To Earth -elokuvassa kuultu Boys From The South ja ironinen Campy California edustavat relasti rokkaavampaa linjaa.
Pätevän soittajiston kera (Anton Fig, Will Lee, Paul Shaffer, Leon Pendarvis, Chris Spedding) tehty Phillips 66 on hieno hyvästijättö mieheltä, joka tunnetaan sunshine-popin mestarina, mutta joka eli rockin Babylonin pohjia myöten, kuten elämäkerta Papa John kaunistelematta todistaa. Jotakin hyvää siitäkin tuskasta ja mokailusta siivilöityi. Se vetää kummasti tämän levyn ääreen, missä puleeratulla teeskentelyllä ei ole mitään sijaa.