JOHN PHILLIPS: Pay, Pack & Follow

Arvio julkaistu Soundissa 04/2001.
Kirjoittanut: Jake Nyman.
Maaliskuun 18. päivänä sydänkohtaukseen menehtynyt John Phillips muistetaan parhaiten 60-luvun suosituimpiin lauluyhtyeisiin kuuluneen The Mamas And The Papasin johtajana. Hänen sävelkynästään lähtivät sellaiset pop-klassikot kuin Monday Monday, California Dreamin, Creeque Alley ja niin edelleen.

Arvio

JOHN PHILLIPS
Pay, Pack & Follow
Eagle

Maaliskuun 18. päivänä sydänkohtaukseen menehtynyt John Phillips muistetaan parhaiten 60-luvun suosituimpiin lauluyhtyeisiin kuuluneen The Mamas And The Papasin johtajana. Hänen sävelkynästään lähtivät sellaiset pop-klassikot kuin Monday Monday, California Dreamin, Creeque Alley ja niin edelleen. Ne olivat kuin mittatilaustyötä kukkaiskauden yltiöromanttisille hittilistoille ja yhtyeen hiteistä onkin sanottu, että silloin popmusiikki kuulosti viimeistä kertaa sekä viattomalta että kaupalliselta.
Se mitä tapahtui yhtyeen hajoamisen jälkeen, ei ollut kovin viatonta, mutta sitäkin kaupallisempaa. "Markkinoilla on 22 Mamas And Papas -albumia, vaikka me tehtiin niitä ainoastaan viisi!", naureskeli John Phillips eräässä haastattelussa. "Niillä kuullaan hylättyjä ottoja, instrumenttien virittelyä, huonoja esityksiä, tuottajien jutustelua, ihan mitä tahansa. Meillä oli aivan naurettava levytyssopimus, mutta kukaan ei välittänyt rahasta, musiikki oli pääasia."
Edellä kerrotun perusteella uutinen John Phillipsin aikoinaan julkaisematta jääneestä sooloalbumista herätti etukäteen pelkästään pahaenteisiä aavisteluja. Uutta materiaalia ja vieläpä välittömästi miehen kuoltua! No, jopas sattui sopivasti. Vuonna 1977 äänitetty Pay, Pack & Follow ei kuitenkaan ole mikään jätenauhoista kokoonkyhätty "arkistojen aarre", vaan aikoinaan ihan tosissaan tehty albumi. Ja jälleen kerran totuus on tarua ihmeellisempää, sillä tuskinpa kaikkein lahjakkainkaan levy-yhtiön PR-mies kykenisi keksimään seuraavanlaista stooria: John Phillips ja Mick Jagger tapaavat toisensa Englannin ja Brittiläisen Länsi-Intian saariston välisessä krikettiturnauksessa. Iltaisin he istuskelevat yhdessä ja Phillips soittaa kitaralla uusia sävellyksiään. "Jos laulat noi biisit levylle, niin mä kyllä tuotan sen", sanoo Mick. John ei usko hänen puhuvan tosissaan, mutta parin viikon kuluttua soi puhelin: "Mick täällä, terve. Eka studiosessio on ensi keskiviikkona, kello kahdeksalta."
Joten ei kun studioon, jonne saapuvat myös Keith Richards, Ron Wood ja Chris Spedding. Äänitysten jälkeen John Phillips lähtee Queen Mary II:lla takaisin Valtoihin, mutta laiva-yhtiö onnistuu hukkaamaan hänen matkatavaransa, myös uuden albumin masternauhan. Se on kadoksissa vuosikausia ja vuonna 1980 ilmestyneessä elämänkertateoksessaan Papa John Phillips pitää sitä lopullisesti menetettynä.
Viimein nauha kuitenkin löytyi, mutta huumeongelmien rasittama ja vieroitukseen joutunut Phillips ei kyennyt/jaksanut/välittänyt tehdä sille mitään. Lopulta se kuitenkin päätettiin julkaista ja ilmestymispäiväksi sovittiin tämän vuoden toukokuu. Mutta kun viikatemies ehti vetää välistä, julkaisua ymmärrettävästi aikaistettiin.
Musiikillisesti Pay, Pack & Follow on mielenkiintoinen ja yllättäväkin levy. Se kuulostaa enemmän Rollareiden Exile On Main Streetiltä kuin Phillipsin aiemmilta soolokiekoilta, Mamas & Papas -äänitteistä puhumattakaan. Tietenkin aika on aikaa sitten ajanut sen ohitse, mutta levy on silti vaikuttava dokumentti lahjakkaasta ja monipuolisesta lauluntekijästä, jolla olisi voinut – Tim Buckleyn, Tim Hardinin ja Gram Parsonsin lailla – olla vielä paljonkin annettavaa, elleivät huumeet olisi pilanneet hänenkin uraansa. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa