Katkeraa pelottomuutta kontrollin rajamailla – Autiomaa soittaa uudenlaista kantrifolkia

Autiomaa
Hautaa surusi maahan
Stupido

Kuka olisi uskonut, että lähimmäksi The Poguesin fiilistä 2000-luvulla pääsee suomenkielistä countrysta ja folkista ammentavaa musiikkia tekevä bändi Rovaniemeltä.

Autiomaa saavuttaa juuri samanlaisen alakuloisuuden ja ehkä ajoittain jopa katkeruuden sävyttämän riehakkuuden ja pelottomuuden tason. Autiomaa kuulostaa kuitenkin koko ajan, kummallista kyllä, täysin suomalaiselta. Se kuuluu esimerkiksi välillä Kadotetuista muistuttavissa melodioissa, iskelmällisyydessä, Marko Rantasen karjunnan Koinurien Progelaulussa mieleen tuovassa hoilauksessa, Sielun Veljien tribaalipäisen tamppaamisen referoinnissa ja monissa muissa kohdissa.

Bändin akustisvoittoinen soundi on hieno – ja parhaimmillaan kontrollin rajamailla, kuten kappaleen Matkalla pohjaan instrumentaaliosiossa. Aivan erityisesti arvostan tapaa jolla banjoa soitetaan levyllä. Mukava yhdistelmä kelttiläistä ja amerikkalaista tyyliä.

Ainoa pieni harha-askel on muuta levyä enemmän rockaamaan pyrkivä ja jotenkin kummallisen pointittoman tekstin omaava Juudas.

Lokalisointi toimii yleensä paremmin kuin orjallinen ja genreuskollinen kopiointi.