Slidellä varsin mississippiläisesti vedelty traditionaalinenThe House Carpenter antaa katetta puheille Kelly Joe Phelpsistä kovana akustisena blues-miehenä. Huomattavalla osalla albumia musiikki ottaa selvästi folkimman linjan, vaikka kirkassointinen putki usein palaakin katkaisemaan pikkailun. Vaikutelmaa vahvistaa miehen valkoisesti käheä ääni.
Tunnelma on kauttaaltaan intiimisti intensiivinen eikä pääosin omissa lauluissa ole moittimista. Melodiat polveilevat koruttoman kauniisti virtuoottisen kitarismin haksahtamatta turhiin näyttöihin. Leadbellyn Goodnight Irene saa hyvin henkilökohtaisen tulkinnan. Piece By Piecellä Dave Mathisin harppu rikkoo soolokattauksen. Muotoja sekoitetaan siten, että lopputulos on vanhalta pohjalta moderni. Aineksia otetaan niin countrystä kuin jazzistakin. Ei ihme, että Phelpsin faneiksi tunnustautuvat muun muassa Steve Earle ja Bill Frisell.
KELLY JOE PHELPS: Shine Eyed Mister Zen
Arvio julkaistu Soundissa 11/1999.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.
Arvio
KELLY JOE PHELPS
Shine Eyed Mister Zen
Ryko
Shine Eyed Mister Zen
Ryko