KINGS OF CONVENIENCE: Declaration Of Dependence

Arvio julkaistu Soundissa 11/2009.
Kirjoittanut: Tero Alanko.

Viiden vuoden jälkeen Erlend Øye ja Eirik Glambek Bøe julkaisevat levyn yhdessä. Heidän hentoinen ja herttainen musiikkinsa on kutakuinkin ennallaan.

Arvio

KINGS OF CONVENIENCE
Declaration Of Dependence
Source

Viiden vuoden jälkeen Erlend Øye ja Eirik Glambek Bøe julkaisevat levyn yhdessä. Heidän hentoinen ja herttainen musiikkinsa on kutakuinkin ennallaan.

Riot On Empty Street -albumilla (2004) norjalaiset nuoret miehet hapuilivat varovasti eteenpäin, mutta nyt on taas palattu alkupisteeseen. Uudella levyllä luotetaan kahteen nätisti yhteen soivaan lauluääneen ja akustisiin kitaroihin, joita tukevat toisinaan Tobias Hettin viulu ja Davide Bertolinin pystybasso. Silloin kun kappaleet kaipaavat rytmin pitämistä, se hoituu naputtelemalla kitaran runkoa.

Lauluntekijöinä Øye ja Bøe ovat luontevia, mutta eivät edes lähellä Paul Simonin tai Stuart Murdochin luokkaa. Siksi kuiskaavat lauluosuudet ja kaiutetut kitarat saattaisivat nukuttaa nopeasti, jos kokonaisuutta ei olisi rytmitetty parilla pikkuisen pirteämmällä bossanova-biisillä. Etenkin Mrs. Cold naittaa näppärästi pohjoismaista viileyttä ja brasialaista leikkisyyttä toisiinsa. 

Albumin ainoa kuuntelemaan pakottava raita on sen vakavin ja selkeimmin suusta suuhun kulkevaan folk-perinteeseen tukeutuva kappale. Kyseinen My Ship Isn’t Pretty voisi toimia suuntaviittana, jos kaksikko tahtoisi tehdä oikeasti ajatonta musiikkia.

Lisää luettavaa