KLAANI: Rubenin sukua

Klaani tulee Porin suunnalta ja Mustanaamion sijasta yhtye näyttää olevan enemmän tai vähemmän Maj Karman Kauniiden Kuvien suojeluksessa. Rubenin sukua -albumin tuotannossa ja ylipäätään teknisessä toteutuksessa on vahvasti mukana Kuvien kitaristi Häiriö Piirinen ja levyn kannet – joiden syvän ruskeat sävyt ja kuvitus vievät ajatukset kauas muinaisuuteen – ovat Herra Ylpön käsialaa. Musiikin lujakätisyys ja armottomuus luo Klaanin, Maj Karman ja Kotiteollisuuden kaltaisten, menestyksensä myötä jo ilmiselvää trendiä luovien bändien välille myös jonkinasteista henkistä yhteyttä.

Klaanin rock tulvii rytmikeskeistä ahdistusta ja tylyyttä, jotka eivät kuitenkaan vielä tällä näytöllä sataprosenttisesti vakuuta. Albumin ankaruus tuntuu jotenkin puolitehoiselta ja epätodelliselta. Klaanin muutamaan otteeseen liki funkinen rytmikkyys tekee siitä kuin Radiopuhelinten pehmoversion. Jos En ole mukava mies -biisin otsikon laukoisi Sointulan sijasta J.A. Mäki, niin väitteeseen voisi jopa uskoa. Kuorostaan eroon suoriutumisen jälkeinen Gospelbar ja levyn nimiraidasta käyvä perkeleellinen Leevin poika omaavat niinikään Radiopuhelimille ominaisia piirteitä.

Marvin rokkaa taas soi krokotiilirokkimaisessa suoruudessaan kuin eri levyltä ja kansanlaulun makuisuuttaan sahalla alleviivaava Lintunen innoittaa Sointulan laulun väkinäiseltä tuntuvaan rosoon. Kaunis hämärä vie ristiriitaisia ja epäluuloisia tunteita herättävän albumin maaliin saksofonin, pianon ja jousien kera.