KRISTIN HERSH: Learn To Sing Like A Star

Arvio julkaistu Soundissa 03/2007.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Lähes päivälleen samanikäiset sisarpuolet Tanya Donelly ja Kristin Hersh olivat perustamansa Throwing Musesin lauluntekijöinä kuin bändin Lennon ja McCartney. Lähinnä 80- ja 90-luvuilla toimineen omaleimaisen kulmikkaan yhtyeen levyillä Donellyn melodinen popmaisuus ja Hershin särmikkyys elivät sulassa sovussa. Omia äänitteitään The Breedersissä ja Bellyssäkin vaikuttanut Tanya Donelly sekä Kristin Hersh ovat julkaisseet lähes tasatahtia. 41-vuotiaiden artistien uusimmat albumit valottavat kummankin parhaita puolia.

Arvio

KRISTIN HERSH
Learn To Sing Like A Star
4AD

Lähes päivälleen samanikäiset sisarpuolet Tanya Donelly ja Kristin Hersh olivat perustamansa Throwing Musesin lauluntekijöinä kuin bändin Lennon ja McCartney. Lähinnä 80- ja 90-luvuilla toimineen omaleimaisen kulmikkaan yhtyeen levyillä Donellyn melodinen popmaisuus ja Hershin särmikkyys elivät sulassa sovussa. Omia äänitteitään The Breedersissä ja Bellyssäkin vaikuttanut Tanya Donelly sekä Kristin Hersh ovat julkaisseet lähes tasatahtia. 41-vuotiaiden artistien uusimmat albumit valottavat kummankin parhaita puolia.

Tanya Donelly on taltioinut This Hungry Lifen kahtena iltana elävän yleisön edessä ja yllättäen varsin kantripitoisissa tunnelmissa. Pedal steelin ja pystybasson lisäksi hyväntuulisen levyn pääarkkitehteja ovat Donellyn rinnalla kitaristimiehensä Dean Fisher ja Joan ”As Policewoman” Wasser, jonka viulun sointi on läheistä sukua etenkin Bob Dylanin Desirella (1975) ansioituneelle Scarlet Riveralle.

Kristin Hersh uskoo levynsä rytmit vanhan Throwing Muses -rumpali David Narcizon käsiin. Hershin kitaroinnin lisäksi Learn To Sing Like A Starin tärkeimpänä elementtinä soivat muun muassa Marc Almondin The Mambasissa ja Therapy?ssa vaikuttaneen sellisti Martin McCarrickin sovittamat jouset. Learn To Sing Like A Starilta välittyy tekijänsä itseluottamus heti otsikosta lähtien. Vaikka Hershin horjahdellut henkinen tasapaino heijastuukin lyriikkoihin ajoittaisena outoutena, niin runsaiden akustisten kitaroiden värittämissä biiseissä on PJ Harveyn kaltaista nautittavuutta.

Lisää luettavaa