KUHA.: Telekineettinen testilaboratorio

KUHA.
Telekineettinen testilaboratorio
Gashopper

Kymmenen vuotta toiminut Kuha. on ennättänyt kolmanteen albumiinsa. Dadamiesten ja surrealistien henki leijuu tuotoksen yllä ja ajatus palaa kuin itsestään varhaisen YUP:n sekä etenkin Alamaailman Vasarat synnyttäneen Höyry-Koneen paikkeille. Maailmalta löytyy hakemattakin kiinnekohdaksi se vanha kehno, eli Frank Zappa.

Tietyn suomalaisen rockia kuluttavan ryhmän jäsenillä alkavat hälytyskellot soida heti, kun musiikki synnyttää sen edes etäisesti epäilyttävän "jallitetaankohan minua nyt?" -kutinan. Tietyssä porukassa sama havainto aiheuttaa tietyn "me ymmärrämme tätä, toisin kuin nuo tavalliset ihmiset" -ylemmyydentunteen. Kaikkein kokeellisempien yhtyeiden harmiksi välimaastoon ei valitettavasti jää oikeastaan mitään. Eli henkiinjääminen on sen kourallisen innostujia varassa.

Kuten vastaavissa tapauksissa oikeastaan aina, musiikillinen huumori on se kaikkein suurin kompastuskivi. Näin myös progehenkisen Telekineettisen testilaboratorion kohdalla. Jos olet sitä mieltä, että särökitaroilla ei saa ilmaista muita kuin haudanvakavia tunteita, Kuha. ei ole sinua varten.