LEONARD COHEN: The Essential

Näkökannasta riippuen The Essential on joko kohtalainen johdatus Leonard Cohenin pitkään uraan tai joulumarkkinoita varten sorvattu yllätyksetön ja turvallinen hittikooste. Levynkansien infopaketin mukaan itse maestro olisi kyseiset kappaleet tuplalle valinnut, mutta on vaikea kuvitella suuren taiteilijasielun maineessa olevan Cohenin valitsevan urakaartaan kuvaamaan vain ne kaikkein ilmeisimmät näytteet.

Ykkös-cd sisältää pitkälti samat biisit kuin vuonna 1975 ilmestynyt Greatest Hits, kun taas kakkoslevy painottuu artistin kaupallisesti suurimpiin menestysvuosiin 1984-88. Kattavuutta ja jatkuvuuden tuntua kokoelmalle on haettu puoliväkisin liittämällä mukaan kahdelta viimeisimmältä studiolevyltä (The Future, 1992 ja Ten New Songs, 2001) peräti yhdeksän kappaletta, kun pari terävintä otosta per levy olisi vallan hyvin riittänyt. Varsin erikoista, kun ottaa huomioon ettei Cohenin yhdessä Phil Spectorin kanssa tekemältä, aikanaan flopanneelta, mutta myöhemmin kulttiklassikoksi nousseelta Death Of A Ladies' Man -levyltä (1977) ole koosteelle kelpuutettu biisin biisiä.

Suurin osa yleisöstä rakastaa Leonard Cohenia 80-luvun tummanpuhuvana herramiestulkitsijana, mutta itselleni tätä kautta edustavat Aint' No Cure For Love ja First We Take Manhattan jäävät pahasti varhaisempien teosten varjoon.

The Essential on kokoelma jonka työstämiseen ei aikaa ja ajatuksia ole liiemmin tuhlattu. Se sisältää useita upeita hetkiä, mutta kovin mielikuvituksekkaaksi sitä ei voi haukkua ja definitiivisestä se on kaukana.