The Tritonus Bell on kotimaisen death doom -partion kuudes pitkäsoitto. Synkistelyn ja kuolon sekaan on tällä kertaa kaadettu reilulla kädellä vanhan koulukunnan heavy metalia sekä brittihevin uuden aallon kaikuja. Näitä elementtejä on toki ollut bändin soundissa ennenkin, mutta nyt ne ovat hyvinkin dominoivassa asemassa, minkä vuoksi meininki on ajoittain harvinaisen reipasta ja melodista.
Levy alkaa klisei… perinteitä kunnioittaen lyhyellä instrumentaalilla ukkosen jylistessä ja kaatosateen piiskatessa taustalla. Tykittely jatkuu rouhealla riffillä starttaavalla Chime Diabolicusilla ja edelleen Blood Ornamentsilla, joka menisi falsettilaulun kanssa heittämällä King Diamondin tai Mercyful Faten kappaleesta. Ei siis yllätä, miksi levyn tuottajaksi ja miksaajaksi on napattu itse King Diamond -kitaristi Andy LaRocque.
Vahvan alkupuoliskon jälkeen ote kuitenkin hieman herpaantuu ja tarpominen alkaa käydä ei-toivotulla tavalla raskaaksi. Yksittäisiä loistohetkiä ja riffejä sekä päätösraidaksi säästetyn väkevän Instruments Of Somber Finality -instrumentaalin hyvää loppukiriä lukuun ottamatta ei jälkipuoliskolla ylletä enää samoihin sfääreihin ja säväreihin kuin ensimmäisellä.
