Dave Wyndorfin korkeaoktaanisessa huumeliemessä keitetty sarjakuvanörttirock on aina ottanut tehot irti studiotyöskentelyn mahdollisuuksista. Levyillä riittää kosmisia stereokaikuja, mellotron-mattoa, sihinää ja pulputusta ja avaruudellisia layereita simppelin bändijytäämisen lisäksi. Hifimpi Hawkwind-lähestymistapa levyntekoprosessiin on johtanut siihen, että bändi on julkaissut viimeisimpiä levyjään tavallaan kahteen kertaan. Cobras And Fire – The Mastermind Redux (2015) muokkaili 2010 ilmestyneen Mastermind-hevijärkäleen kappaleista vuosimallin 1969 hapanhippeilyä vaihtamalla kitaravalleja sitariin ja urkusoundeihiin ja lisäämällä ämpärikaupalla delay-väpätystä lauluraitoihin.
Uutuus kuulostaa sekä vastareaktiolta että loogiselta jatkumolta kaikelle uudelleenmiksailulle. Biisit ovat simppelin kulkevaa autotallirokkia ja soundimaailman hevilevelit lähempänä Music Machinea kuin Black Sabbathia. Stooges, MC5 ja Nuggets-rytyytys kuuluvat ohjenuorina. On kunnon meno. Studiomausteita riittää yhä, mutta värit pysyvät nyt rehellisen kitararokuilun taustalla.
Ensitäkynä ilmestynyt nimibiisi jätti jäykän vaikutelman, mutta Monster Magnet ei petä. Mindfucker on maukas kokoelma juuri sellaisia menobiisejä joita ”on hauska soittaa livenä”. Ja hetkittäin huuruillaankin enemmän kuin keskiverrot stoner-rokkailijat.
