Levyarvio: Indie folk -hengenheimolaisten kokoontumisajot – Big Red Machinen musiikki on turhankin mukavaa ja rentoa

Big Red Machine
How Long Do You Think It's Gonna Last?
Jagjaguwar

Harvoin on yhtä kiehtovaa lukea kuvauksia albumin syntyvaiheista kuin Aaron Dessnerin (The National) ja Justin Vernonin (Bon Iver) yhteistyöstä vapaamuotoisen indie folk -kollektiivin Big Red Machinen puitteissa. Mukaan kertyi koko liuta auliita hengenheimolaisia jakamaan albumin lauluosuuksia sekä levollisen melankolista tunnelmaa. Taylor Swift kytkeytyi projektiin Dessnerin tuottamien kahden menestyslevyn myötä, joiden sessioissa kappaleita ohjautuikin tälle Big Red Machinen kakkoslevylle.

Naisäänillä on erityisasema kaksikon sävelmien tulkkeina. Swiftin laulua kuullaan kahdella kappaleella, vermontilaista Anaïs Mitchelliä kolmella ja peräti kuutta muuta naislaulajaa eri raidoilla. Fleet Foxesin Rob Pecknold, räppäri Naeem ja brittifolkkari Ben Howard ottavat kukin vuorollaan miehiset tulkitsijaroolit. Dessner itse astuu ensi kertaa laulajan paikalle, peräti kolmesti, ja niistä hienoimmin helmeilevät kappaleet The Ghost Of Cincinnati ja Magnolia.

Swiftin albumille antama monitulkintainen nimi antaa odottaa isompiakin irtiottoja, mutta Big Red Machinen musiikki tekee olonsa hiukan liiankin mukavaksi ja rennoksi. Latter Days on kaunis ja verkkainen aloitus, jonka jälkeen muu albumi ei irrottaudukaan kodikkaasta säveltapailusta seikkailullisempaan musisointiin.