Levyarvio: Ja taas naurattaa! Loiriplukari on jälleen ajankohtainen kintaasta livennyt läppä

Arvio julkaistu Soundissa 1/2021.
Kirjoittanut: Mikael Mattila.

Arvio

Loiriplukari
Kiitos & 3
Svart

On kerrassaan ällistyttävää, että Kalle Taivaisen Loiriplukari-projekti (vai vitsi, vai mikä?) jatkuu jo viidettä vuotta.

Se tuntuu aikasidonnaiselta happeningilta: Kesällä 2017 oli tietenkin maailman hauskinta mölistä Kiitos-ep:n ”ei voi laittaa verotukseen” ja ”Hannele… Hannele Lauri” -hokemia pitkin öitä, mutta että tätä samaa vielä vuonna 2021?

Nyt ilmestyvä Kiitos & 3 sisältää sekä alkuperäisen ep:n että b-puolellisen uutta Plukari-tuotantoa. Välissä ovat tulleet kokopitkä ja muutama sinkku. Aika paljon voi tehdä musiikkia, jossa demoaihion päälle hoetaan hölmöjä lauseita ”Vesa-Matti Loirin” äänellä.

Puolet Kiitos & 3:sta menee siis nostalgisoidessa, mutta – yllättävää kyllä – loppulevyltäkin nousee pari hauskaa numeroa: ”mikä siellä kolisi? / Phil Collins” on aika nerokas fraasi, ja levyn sulkeva Avaruuteenko on ihan kivaa psykedeliointia.

”Oikeilla soittimilla” luodut kapakkajazz-taustat ovat myös ehkä se ilmeisin tyylisuunta, jonne Taivaisen kannatti kapeissa raameissaan liikkua.

Kiitos & 3:lla läppä on siis livennyt niin kintaasta omiin asiayhteyksiinsä, että se on alkanut uudestaan naurattaa. Ja selvästi levy-yhtiökin katsoo touhun kannattavaksi, kun se ihan vinyylillekin painetaan. ”Pakko arvostaa” ja niin päin pois.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa