Some-folkia on mukavan lupsakkata kuunnella. Täytyypä antaa oikein verrattomat respektit duolle, joka ei anna harkitun hienosäätöisen tyyli- ja kielitajunsa repsahtaa, vaikka Kalevauva.fi luisteleekin pahamaineisen ”huumoripopin” sekä jo toiseen albumiin venyneen perusidean liukkailla. Kaksikolla on nimittäin ylenpalttisesti herkullista aineistoa vauva.fi-nettikeskusteluista poimituissa, surrealistisiin mittoihin ja teemoihin paisuvien arkikohujen ja tekonokkelien muoti-ilmaisujen reservissä. Teennäisen viaton tapa tulkita ja painottaa valikoituja latteita, typeriä ja tolkuttomiakin tekstejä antaa huumorille aivan eri sävyn kuin omalle komiikalleen hekottelevat hauskuttajat.
Kosiskelun astetta inhimillistää keikoilla suuresti suosittujen paikkakuntalaulujen (Vantaa, Kouvola, Jyväskylä, Seksitön Jalasjärvi) linjaaminen ulos lauletuilta keskustelupalstoilta. Veijarien paras vahvuus on hyvin toimivissa popmelodioissa, joita särmittää alkuperäisten viestien kulmikas lauserakenne. Riimien epäortodoksinen ja välillä naurettavan kolhosti istuva vääntely riveiksi muuntaa sävelkulut omaperäisiksi, mutta silti sanoma nasahtaa melodisiin koukkuihin ja napakoihin kertseihin. Sovitukset vaihtelevat Panohanskojen pelkistetystä renkutuksesta Annatteko lastenne leikkiä vuokratalojen lasten kanssa? -hymnin eeppiseen orkesteripaisutukseen. Onnistuneesti.
