Levyarvio: Lauluja lapsuuden aavikkomaisemista – Pedro The Lion toimii miellyttävillä taajuuksilla

Arvio julkaistu Soundissa 2/2019.
Kirjoittanut: Vilja Vainio.

Arvio

Pedro The Lion
Phoenix
Big Scary Monsters

Washingtonin osavaltiosta kotoisin olevan yhtyeen edellisestä albumista Achille’s Heel ehti kulua ennen Phoenixin julkaisua huimat 15 vuotta. Pitkästä ajanjaksosta huolimatta ei uusi albumi kikkailemattomassa kauneudessaan juuri poikkea edeltäjästään.

Genrelleen tavanomaisella ulosannilla varustettua albumia voi suositella erityisesti indie-musiikkiin tutustumisvaiheessa olevalle. Solisti David Bazanin ääni tosin operoi niin miellyttävällä taajuudella, ettei siitä voi olla pitämättä kukaan.

Solistin lapsuuden aavikkomaisemiin sijoittuvan pitkäsoiton kuunteleekin mielellään läpi lukuisia kertoja, muttei albumi silti ole mitään sellaista, minkä voisi kuulla soivan elämänsä huippuhetkien taustalla.

Eikä se elon korkeimmasta kapasiteetista kerrokaan. Bazan on nimittäin haastatteluissa valottanut albumin toimivan henkilökohtaisena terapiana, tapana käsitellä menneisyyden haamuja. Itse kukin voikin laittaa levyn soittimeen juuri silloin, kun maailma ahdistaa.

Phoenixin musiikki on kuin kirjosieppo, joka suodattaa kankaalle elämän herkimmätkin sävyt. Samalla se kuitenkin vaatisi vahvempia siveltimenvetoja erottamaan eriväriset pinnat toisistaan.

Lisää luettavaa