Levyarvio: Mannertenvälisiä rock’n’roll-löytöretkiä – The Mike Bell Cartelilla on hallussa sekä taito että tyylitaju

The Mike Bell Cartel
The Cartel & I
Beluga

Kerrassaan valloittavaa matkailua rockin aikakausissa sekä edestakaisissa löytöretkissä rapakon takaa tälle puolen Atlanttia ja taas takaisin. Mukana ovat rock’n’rollin sydänmaiden rytmiset rootsit, joista tuli parasta brittiläistä beat-musaa, jota rahdattiin Valtoihin jalostettavaksi uudestaan autotalleissa ja hippiluolissa ja trippailtiin taas Euroopan freak beat -kuvioihin.

Kaikki tämä, siis ihan kaikki, läpäisee häikäisevän selkeästi ja energisesti Miikka ”Mike” Siiran valiojengin bändisoiton valmiudet.

Hypnomen-, Tanssiva karhu-, Valkyrians- ja Hard Action -soturit takaavat Bell Tones -commanderin johdolla The Cartel & I -työstön ydinelementit. Multiskaalaa riittää sävellyksistä, soitinnuksista ja sovituksista power popin ja garage rockin nuorekkaaseen intoon ja musiikinrakkauteen. Kartellin autotallissa ikiomilla kipaleilla ei teeskennellä karuja garagesankareita, jotka korvasivat soittotaidon puutoksia kovemmalla karjunnalla ja kitaranrankaisulla. Henki on sama, mutta energia tulee happoakkuja tehokkaammilla paristoilla – taidon ja tyylitajun tappovarmalla yhdistelmällä. Jokainen soitin, riffi, soolo ja rytmitys antaa osansa velmuille finesseille, olipa kyseessä klassinen Needles & Pins -teemakuvio tai rento Diddley-shuffle. Eikä mitään kirurgisesti leikeltyjä pastisseja vaan ytimekkäitä yksittäisteoksia.