Levyarvio: Mukiinmenevää aikuisrockia ja halpoja provoja – Alex Cameron on patologisen kiinnostunut huonosti käyttäytyvistä miehistä

Alex Cameron
Oxy Music
Secretly Canadian

Seekae-teknoyhtyeessä venkoilun ja toisinaan myös The Killersin biisinkirjoittajana häärimisen päälle sydneyläinen Alex Cameron on rakentanut omintakeista soolouraa, jonka kiinnostus huonosti käyttäytyviin miehiin on ollut aika patologinen.

Ne miehet ovat usein olleet joko itsetuhoisia surkimuksia, pikkutakkiensa suojista läähättäviä saalistajia, tai muuten vain epäonnistuneita yksilöitä. Persoona on kolmas, tyylilaji viisto satiiri, virkaveljinä Father John Misty tai Steve Albini.

Harmaan alueen operointi jatkuu myös nelosalbumilla Oxy Music. Kappaleen Cancel Culture lopuksi vieraileva räppäri Lloyd Vines (tummaihoinen, huom!) kajauttaa n-sanan ja nauraa räkäisesti päälle.

Eiköhän moisesta otsikko saada. Silti se on lähinnä halpa provo. Aiemmin Cameron on ollut nokkelakin sivaltelija, mutta huumeaddiktioita pyörittelevän albumin (oxy = opioidi) teema ei oikein kirkastu. Aiemmat yksityiskohtaiset tarinat tuntuvat jääneen ylätasolle.

Ihaan mukiinmenevää aikuisrockia levy silti on. Best Life on Paul Simonin ja Princen risteymä, K Hole makea loungehituri ja Sara Jo Cameronin oikean käden, fonisti Roy Molloyn tähtihetki. Sen sijaan Sleaford Mods -karjuja Jason Williamsonin vierailu ylipitkässä ja hahmottomassa nimibiisissä on hukattu mahdollisuus.