En tiedä tykkääkö Greg Cartwright siitä, jos kutsun hänen yhtyettään sympaattiseksi. Jotenkin tuo laatusana on kuitenkin tullut aina ensimmäiseksi mieleen Reigning Soundin rokkipyttipannun äärellä. Cartwrightin kulttimaineen perusta valettiin 1990-luvulla punkin ja garagen sävyin The Oblivians -yhtyeen ihanan ilkeänkuuloisilla levyillä.
Memphisin kasvatti on sittemmin vaihtanut maisemaa ja samalla musiikkiinsa on tullut paljon enemmän vanhan kotikaupungin tunnelmaa. Luotsatessaan Reigning Sound -yhtyettään soulin, voimapopin ja 60–70-lukulaisen luomurockin maisemissa, Cartwright heijastelee monen räminällä aloittaneen kehityskaarta. Greg Oblivian ei ole ainoa punkrokkari, joka vanhemmiten on hakeutunut rootsimman ilmaisun pariin.
Reigning Soundin vintage-henkisen soundin takaa voi kuulla vanhan punkkarin. Näitä kappaleita ei ole hinkattu tai rakennettu pikkutarkoiksi tyylijäljitelmiksi. Pikemminkin Cartwrightin revohka kuulostaa hyvässä musiikissa marinoidulta baariyhtyeeltä, joka ei mukavalta hiprakaltaan jaksa miettiä jokaista tamburiinin iskua tai rhythm and blues -riffiä ihan kohdilleen. Viimeisen silauksen kokonaisuudelle antaa pääpirun huoleton laulutyyli, jossa keskinkertaisuus ja sielukkuus yhdistyvät sympaattisella tavalla.