Levyarvio: Stepa nousi umpikujasta nostalgisella bilelevyllä – Kuluneetkaan ideat eivät heikennä rentoa uutuusalbumia

Arvio julkaistu Soundissa 7/2022.
Kirjoittanut: Jari Mäkelä.

Arvio

Stepa
Siistii räppii
PME

Stepa on ollut viime vuosina kiinnostavimmillaan kokeellisella Unelmien teatteri -trilogialla (2019), jolla hän kokeili siipiään myös hiphopin ulkopuolella. PME-debyytti Rakkaus ylivoimainen (2021) oli valitettavasti Paulo Coelholta pöllityiltä vaikuttaneiden epäuskottavien voimalauseiden raskauttama julkaisu, jolla Stepa ajautui taiteelliseen umpikujaan.

Pressitiedotteessa itseään Sodankylän Too Shortiksi tituleeraavan Stepan tuore albumi on 90-luvun g funkin ja 2000-luvun alun suomiräpin nostalgiasta ammentava bilelevy, joka kuvaa nuoren räppärin elämää lämpimän humoristisesti ja rennosti liikoja hio(sta)matta. Kovien vierailijoiden – suomirockin positiivisuuden perikuva Arppa, suomiräpin tämänhetkinen ykköstykki Gettomasa sekä …ja naksuvat luupit -klassikon (2012) yhteistyökumppani Are – sulostuttamat kappaleet ovat erinomaisia.

Stepan ideat ovat usein hieman kuluneita, mutta bileräpin kontekstissa se ei haittaa. Let’s Go Partyn koukku on tuttu Palefacen Ipanapa-biisistä Hiphoppii englantii ja Stepa tekee mitä haluu on pohjimmiltaan Taakibörstan PA 2001 suomijulkkisten nimillä ryyditetyllä uudella tekstillä. Ihan koko levyn mittaan asti ei säkenöivää materiaalia ole riittänyt.

Lisää luettavaa