Levyarvio: Tasapaksun kuoren alla nyanssirikas albumi – TV Priest tuntee sekä historian että nykyhetken trendivirtaukset

TV Priest
Uppers
Sub Pop

Lontoolaisen TV Priestin jäsenet soittivat yhdeksän vuotta sitten kaksi seiskatuumaista singleä julkaisseessa, melodista post-punkia veivanneessa Torchesissa. Samalla kun tyypit ovat koonneet rivinsä ja nimenneet itsensä uudelleen, on bändin musiikillinen linja tarkistettu nykymuodin mukaiseksi. Uppersin brutalistinen ruhjonta tuo heti avausraita The Big Curvesta lähtien mieleen Idlesin. Vokalisti Charlie Drinkwaterin ääni ja jopa ulkoinen olemus ovat lähellä Idlesin nokkamies Joe Talbotia.

Toisaalta TV Priest kuulostaa myös hieman Grindermanin ryskeeltä, mikä ei ole ollenkaan paha asia. Kunhan tasapaksuhkosta ensivaikutelmasta pääsee yli, yhtyeen basistin Nic Buethin tuottama levy paljastuu yllättävänkin nyanssirikkaaksi ja vaihtelevaksi albumiksi. Kyllä maailmaan mahtuu useampikin Hugh Cornwellin aikaisen The Stranglersin ja The Fallin uljaita perinteitä jatkava bändi.

History Week -instrumentaalin suvannon jälkeen päälle jyskyttävä Decoration kuulostaa hitiltä, eivätkä Slideshow, Fathers And Sons ja This Island tasossa kauaksi jää. Vaikka TV Priestin todellinen taso punnittaneen livetilanteessa, on bändillä jo debyyttinsäkin perusteella mahdollisuudet vaikka mihin saavutuksiin.