The Empire Strikesin suosiman ravakan rockriffailun jalostus jatkuu erinomaisen High Tide -taoksen (2017) jälkeen hiukan sofistikoituneempaakin viehätysvoimaa testailevalla Charmilla. Pääpaino on toki lujasti runnovilla revityksillä, mutta kaikkia sujuvimpia melodioita ei linjata remakamman rockaamisen voimasoittoon. Nokkelasti nimetty Theme From Roky on oikein miellyttävä popkappale, joka analysoi bändin omasta perspektiivistään maagisen psychorockin olemusta kerrassaan somalla sovituksella stemmakuoroineen ja jousipartioineen.
Siirtymä takaisin ronskimpaan rockiin ja Amor Por La Vida Hasta la Muerte tapahtuu vastaansanomattoman topakasti ja riuskasti The Flaming Sideburns -laulaja Eduardon olennaisella avustuksella. Luovuus kohoaa vielä upeampiin mittoihin Tigerlillies-hymnissä balladirakenteessa, jossa karheat kitarasoundit myötäilevät nöyrästi kaunista melodiaa ja jatkavat siitä suoraan Rainmaker-menopalan komppaukseen.
The Empire Strikes ei tingi tiukimmasta iskukyvystään, vaan tietyllä tarkan ja nautinnollisen kitaroinnin ja laulutulkintojen tasalla Charmin tyylivaihdokset ovat samalla aaltopituudella. Albumikokonaisuus on hyvin hallittu hevimmän jännitteen ja keveän levollisuuden vaihteluineen.
