Modern Primitive tarjoaa Septicfleshin faneille tutun kattauksen mahtipontista orkesterilla ja kuorolla höystettyä melodista extreme metalia. Dimmu Borgirin Death Cult Armageddonista asti äärimetallikollaboraatioita tehnyt Prahan filharmoninen orkesteri on levyllä suuressa roolissa, kuten jokaisella Septicflesh-kiekolla Communionista (2008) lähtien. Soundeista on vastannut Codex Omegan (2017) tavoin metallin luottomies Jens Bogren.
Septicfleshin kitaristilla Christos Antoniulla on orkesterimusiikin maisterin tutkinto London College of Musicista ja hän sovittaa kaikki orkesteriosuudet itse. Siten bändin klassiset instrumentit ja kuoro ovat aina muodostaneet tavallista orgaanisemman kokonaisuuden metalliräimeen kanssa.
Silti orkesterin kasvava rooli alkaa Dimmu Borgirin tavoin muodostua ongelmaksi Septicfleshillekin. Vuosien varrella sen orkesterielementeillä terästetty metalli on alkanut kääntyä metalliriffeillä höystetyksi soundtrack-musiikiksi. Toinen ja ehkä isompi ongelma on konseptin tuttuus. Bändin soundi toimii edelleen erinomaisesti, mutta ensimmäisen singlen Hierophantin egyptiläismelodioita lukuun ottamatta mukana ei ole juuri mitään, mitä ei jo oltaisi kuultu.
