MIKKO LAIHO: Sekaisin Vol. 1

Arvio julkaistu Soundissa 11/1998.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Laulaja-kitaristi Mikko Laihon debyyttialbumi ei ole tippaakaan sekaisin. Sekaisin Vol. 1 on itse asiassa äärimmäisen järkevä ja huoliteltu levy, joka soi Kalle Chydeniuksen tavanomaisen sulavana tuotantona kuin Aki Sirkesalon ja Suurlähettiläiden väliltä puuttunut lenkki.

Arvio

MIKKO LAIHO
Sekaisin Vol. 1
Pyramid

Laulaja-kitaristi Mikko Laihon debyyttialbumi ei ole tippaakaan sekaisin. Sekaisin Vol. 1 on itse asiassa äärimmäisen järkevä ja huoliteltu levy, joka soi Kalle Chydeniuksen tavanomaisen sulavana tuotantona kuin Aki Sirkesalon ja Suurlähettiläiden väliltä puuttunut lenkki.
Mikko Laiho ei ole vokalistina tai tekstinkirjoittajana järin persoonallinen tuttavuus, mutta kun asialliset pop-laulunsa virtaviivaistuvat lempeiksi balladeiksi, ripeäksi sirkesaloisuudeksi ja pehmeän ystävälliseen, lievää soulia ja funkia fuusioivaan beatiin niin kokonaisuus menee juuri ja juuri yli riman. Chydenius hoitaa oman tonttinsa vankalla rutiinilla ja vähäeleisen tehokkaasti napakoita riffejä nakuttava kitarointi tuo biiseihin tervetullutta särmäntynkää.
Sekaisin Vol. 1 -albumin erikoispiirteiksi erottuvat muuta materiaalia raskaammin soitetun Häkki -raidan gospelinen sävy ja levyn päättävän Sun täytyy juosta -biisin tapa yhdistää vanhaa rock´n´rollia ja rockabillyä. Hurjimmissa visioissa viimeksi mainittu olisi Kari Kuuvan laulamana puhdasoppista Elvis -gospelia.

Lisää luettavaa