Sahalla apupoikana ollessa jäi mieleen sahurin kuvaus paikkakunnalla liikkuvasta porukasta, joka unohti palauttaa luvatta lainaamiaan tavaroita. ”Näyttävätkin seinästä reväistyiltä viitapiruilta”, ilmoitti mies ja käynnisti sirkkelin.
Tiedättehän sen uhkeasti humisevan äänen, kun sirkkeli kerää kierroksia. Ja armottoman vinkumisen ja rähinän, kun se halkoo tukkia. Sivu syyttömistä on tuota sirkkelöintiä alusta loppuun ja, jos sahurilta kysytään, tällaista musiikkia tuskin esittävät muut kuin viitapirut. Nicolen loikka Suljetuista ajatuksista (2004) tähän levyyn on samantyylinen kuin minkä Pantera otti Vulgar Display Of Poweria seuranneelle Far Beyond Drivenille. Pääasiassa keskitempoiset tai hitaat kappaleet on pakattu niin tiukkaan muottiin, että ilma käy vähiin. Täyteen ahdetut, typistettyjä riffejä takovat biisit tuottavat ahtaanpaikan kammoa, kun mikään ei soi vapaasti.
Kireälle viritetty pommi ladataan silmille sillä hetkellä, kun Nicole ruoskii hirviönsä rokkaamaan. Yksittäisten biisien hahmot nousevat esiin ja lukuisten kitararaitojen sovitukset alkavat purra. Nicolen rokkaaminen ei tarkoita yhteensopivuutta esimerkiksi Hellacoptersin kanssa, käännökset ovat edelleen kankeita kuin Titanicilla vuonna 1912, vaan temppuna on äärimmäisen raskaan musiikin pakottaminen vyöryyn.
Tällaista ei tapahdu vahingossa. Vaikuttaa siltä, että Sivu syyttömistä on visioitu millilleen jo kauan ennen studioon menoa.
