Jättämällä toisen albuminsa ilman erityistä nimeä Phoenix Effect tuntuu alleviivaan sitä, että vaikka yhtyeen tarina alkoikin Sunrise Avenuesta potkut saaneen kitaristi Janne Kärkkäisen sooloprojektina, niin viimeistään nyt kyseessä on oikea rockbändi.
Cyanide Skies -debyytin (2009) tapaan Phoenix Effectin merkittävinä taustavoimina ovat ahkeroineet Poets Of The Fallin Marko Saaresto ja Markus “Captain” Kaarlonen. Albumia kuunnellessa on helppo ymmärtää niin Saareston ja Kaarlosen tuki kuin sekin, että yhtye julkaisee levynsä Poets Of The Fallin levymerkillä. Bändit ovat selkeästi hengenheimolaisia – niin hyvässä kuin vähemmän hyvässä.
Phoenix Effect on osaava ja etenkin basisti Lauri Hämäläisen taitoja hyvin esille tuova kokoonpano, jonka amerikkalaismallisessa rockissa on juuri sopivan kohteliaat annokset grungea ja radioaalloille kelpaavaa, suoranaisesta metallista vapaata keskitien painavuutta. Jos joku vielä kaipaisi edes nostalgisista syistä rockiltaan vaarallisuutta tai jonkinasteista tunteen paloa, niin Phoenix Effectin puoleen on turha kääntyä. Albumin luoma vaikutelma kun on pikemminkin turvallisen tervehenkinen, suorituskeskeinen ja mikä pahinta, sieluttoman ulkokohtainen.