POHJANNAULA: Päreinä

POHJANNAULA
Päreinä
EMI

Pääkaupungista käsin kansanperinnettä hyödyntävä Pohjannaula lataa kolmannella albumillaan välillä hyvinkin aggressiivisen kuuloisesti. Toissavuotinen Pässinpää oli lupaavan Kivi-debyytin jälkeen hienoinen pettymys, mutta nyt Pohjannaulan ote on jälleen tiukentumassa. Levyn avaava Hevoshuijari suorastaan säikäyttää ankarasti riffaavana folkgrungena. Aivan päreiksi bändi ei sentään traditiota pistä, vaikka tämä joutuukin kurkkimaan pelokkaana nurkan takaa.

Kotimaisten rockvokalistien väkevästä baritoniosastosta kumpuavat lauluosuudet siivittävät Päreinä-albumin raitoja psykofolkista Sielun Veljien sukuisen rytmisen hysterian kautta tanhua hipoviin polkantahteihin. Viulut kuulostavat oikeilta viuluilta ja svengi irtoaa myös haitarilla. Graniittia imee voimaa tuhdista bassosoundista ja karjalais-kalevalainen Kotipihlaja tuo hallitun kauniilla tavalla menneisyyttä keskelle ylikiireistä nykypäivää. Kanteleen helinä alleviivaa Karjalan mailla biisin kansanmusiikillisuutta. Päreinä-albumilla vanha ja moderni eivät kilpaile elintilasta verissä päin, vaan Pohjannaulan on onnistunut sulauttaa toisilleen etäisten aikojen elementit tähänastisen uransa luontevimmaksi kokonaisuudeksi.