THE PRETENDERS: Break Up The Concrete

Arvio julkaistu Soundissa 6/2009.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

The Pretenders on kaikessa hiljaisuudessa saavuttanut 30 vuoden kunnioitettavan iän. Bändin edellisestä albumista Loose Screw (2002) on kulunut lähes unohduksen mahdollistava aika, mutta matalalla profiililla ilmaantunutta juhlalevyä tehdessään yhtye on selvästikin pitänyt studiossa hauskaa.

Arvio

THE PRETENDERS
Break Up The Concrete
Rhino

The Pretenders on kaikessa hiljaisuudessa saavuttanut 30 vuoden kunnioitettavan iän. Bändin edellisestä albumista Loose Screw (2002) on kulunut lähes unohduksen mahdollistava aika, mutta matalalla profiililla ilmaantunutta juhlalevyä tehdessään yhtye on selvästikin pitänyt studiossa hauskaa. Rento ja turhia hieromaton ote kiteytyy parhaiten levyn Bo Diddley -beatillä kulkevassa nimiraidassa.

The Pretendersiä sinnikkäästi luotsannut Chrissie Hynde on yksi rockin arvokkaimmin kypsyneistä kapinallisista. Vaikka ajat ovat muuttuneet ja Bob Dylanin Boots Of Spanish Leatherin ikuistamat jalkineet ovat nyt Boots Of Chinese Plastic, niin Hynden laulu ei ole kadottanut värisevää hyväilevyyttään. Bändin vetäjän vahvuutta kuvastaa sekin, että muusikoiden pysyvä tai väliaikainen – Jim Keltner sijaistaa levyllä alusta lähtien Hynden oikeana kätenä lyönyttä Martin Chambersiä – vaihtuminen ei ole muuttanut yhtyeen perusolemusta.

Jopa rockabillyvaikutteineen rock’n’rollin juuria lähestyvällä levyllä The Pretenders tapailee niin bluesia kuin kantriakin. Love’s A Mystery edustaa jälkimmäistä lievemmässä muodossa, mutta One Thing Never Changed on tyylipuhdas kantriballadi. Mukavan karhean albumin ainoalla lainaraidalla Rosalee Chrissie Hynde nostaa hattua saksofonistiveljelleen Terrylle, joka on jo 60-luvun lopulta lähtien kuulunut biisin kirjoittaneen Robert Kidneyn bluesvetoiseen The Numbers Bandiin.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa