Yli 40 albumia, muiden muassa Fully Qualified Survivor (1969) ja Rainmaker (1970) -klassikot, levyttänyt Michael Chapman on jostain syystä jäänyt lähimpien vertailukohtiensa John Martynin ja Roy Harperin varjoon. Toisaalta 2012 ilmestyneellä Oh Michael, Look What You’ve Done tribuuttialbumilla esiintyi Hiss Golden Messengerin, Lucinda Williamsin ja Thurston Mooren kaltaisia ”oppilaita”, joten on hän jälkensä jättänyt. Samaa todistaa tässä soittava killeribändi.
Tässäkin seurassa 75-vuotiaan Chapmanin karisma on keskiössä. Yksi maailman parhaista akustisista kitaristeista laulaa kähisee kuin rankoilla merillä seilannut kalastaja ja laulujen kiistaton elämänkokemus ottaa kauluksesta kiinni. Kun Chapmanin kaltainen veteraani laulaa ”I’m still waiting on my reward” (Sometimes You Just Drive) tai ”They say that Jesus saves, but I see none of that here” (Memphis In Winter), painoarvo on raskasta sarjaa. Tunnelma on pääsääntöisesti brittiläisesti bluesahtavan tumma, mutta Money Trouble ja nätti Rosh Pina -instrumentaali keventävät peräänantamattomuudessaan toivoa lietsovaa ilmapiiriä.
50 on sellaista kamaa, että huomaan kuunnelleeni sen ainakin kerran joka päivä siitä saakka kun sain sen.
