Itsetietoisen reteesti esiin astuva Pyhät Tepot tarjoaa kursailemattoman teinirockin ystäville tuoretta soundtrackia dokaamisen, bailaamisen ja ylipäätään häiläämisen siivittämiseksi. Täältä tulee Pyhät Tepot -albumin paikoin Laman ja Ratsian mieleen palauttavaa punkahtavaa rockia ajatellen Pyhillä Tepoilla voi olla hiuksissaan väärä kuosi, mutta itseluottamus ja ote ovat hallussa sitäkin tiukemmin.
Vaikka Pyhien Teppojen perimmäisistä motiiveista ei voi tältä etäisyydeltä olla varma, niin yhtyeen remellys on joka tapauksessa jotain aivan muuta kuin The Baseballsin niljakas keinorockabilly. Ja kuitenkin romantiikan tynkää ja monen muun aktiviteetin ohessa poliisilta karkuun juoksemista tilittävä albumi tuntuu jonain hetkenä aidolta kuin Olavi Ahonen ja Helge Herala Virtaset ja Lahtiset -elokuvan pärinäpoikina reilut 50 vuotta sitten.
Vaatimattomuus ja häpeä ovat perusinstrumentaatiotaan pianolla, akustisilla kitaroilla ja jopa syntsalla maustavalle Pyhät Tepot -yhtyeelle tuntemattomia ominaisuuksia. Bändin jäsenten taiteilijanimet ovat mahdollisimman tyhmiä ja Seksikkäitä jätkiä -biisin otsikkoon yhtye tuskin oikeasti uskoo itsekään. Mikään ei kuitenkaan haittaa mitään niin kauan kuin rock rytkyy ja bisseä riittää.